Rakkaan vanhan jättäminen ja outoon, uuteen hyppääminen ei ole aivan yksinkertainen juttu. Tässä arjen hulinassa ja pakkaamisen tiimellyksessä pitää muistaa välillä pysähtyä. Ottaa lapset syliin ja jutella siitä, mitä nyt on tulossa ja mitä muutto meille kaikille merkitsee.
Emme tunne uudesta kotikaupungistamme ketään. Emme ole vielä päässeet uuteen päiväkotiin käymään sisällä, vaikka pihalla jo kävimme kiikkumassa. Minä en osaisi vielä reittiä edes lähikauppaan, joten paljon on opittavaa ja uutta ihmeteltävää edessä. Muuttoon on viikko aikaa ja meillä on päät pyörällä.
Mutta sitä ennen täytyy hyvästellä vanha. Huomisesta tulee surullinen päivä. Pojalla on päiväkodin viimeinen hoitopäivä, ja hän joutuu jättämään parhaat ystävänsä. Tänään onkin leivottu suklaakakkua, ostettu kukkasipuleita päiväkodin pihalle istutettavaksi ja kirjoitettu kortteja tärkeille hoitajille.
Kotipihalle on piirretty neliapila. |
Huomenna poikani joutuu ensimmäistä kertaa elämässään hyvästelemään ystävänsä.
Kohti uusia seikkailuja.
VastaaPoistaOnhan se surullista, mutta Paljasjalkamatti sanoi hyvin: Kohti uusia seikkailuja. Aina voi käydä vanhassa elämässä kylässä ja lapset, he sopeutuvat uuteen paremmin kuin aikuiset. TSEMPPIÄ!!
VastaaPoistaNäinhän se on. Innolla tietysti odotamme uutta ja lapsetkin varmasti löytävät pian uusia kavereita. Naapurustossa tuntui olevan vilskettä.
VastaaPoistaEikä vanhaa tyystin tarvitse jättää, poika alkaa kirjeenvaihtoon päiväkodin kanssa, ja muutama kaveri on tullut ystäväksi päiväkodin ulkopuolellakin.