keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

Seinälevyt soikoon

Ajattelin, että mies tykkäisi kovasti saadessaan olohuoneeseen esille jotain hänelle todella tärkeää. Koska sadat vinyylit ja soitin piilottelevat kaappien takana, aatostelin tuossa laittaa soitannassa olevat levyt seinälle helposti noukittavaksi kuin levykaupassa. Vinyyleissä on niin paljon enemmän katseltavaakin kuin CD-levyissä (saati valkeassa seinässä), joten toivoin seinällemme vaihtuvaa pop-taiteen näyttelyä.

Ja taas kävi niin, että heti kun olin saanut suuni auki suunnitelmastani niin mies jo toteutti sen seuraavana päivänä ruokatunnilla. Hän teki levyille listat, joihin ne on helppo sujauttaa ja ottaa käyttöön.


Listat ovat melko huomaamatonta läpinäkyvää pleksiä.

torstai 8. maaliskuuta 2012

Näppärän miehen ompeleet

Minä rakastan rasioita, kulhoja ja kippoja, koreja, kasseja ja ylipäätään kaikkea, missä voi säilyttää jotain.

Ostin vaipoille ja pikkutavaralle paperipussukoita, jotka sietävät kosteutta, koska kylpyhuoneessa roiskuu lasten kylpiessä.
Mieheni sai ostamistani pussukoista kuningasidean ja ompeli töissä minulle yllätykseksi kasapäin erikokoisia säilytyspussukoita Tyvek- kankaasta. Tulipa halvaksi. Kangas on edullista ja näitä surruttaa tunnissa pussukat koko suvulle.

Tyvek on siitä hieno materiaali, että se pitää hyvin vettä (hyvä esimerkiksi kylpyhuoneessa) ja rypistettynä se näyttää oikein ihastuttavalta. Yleensähän tästä kankaasta valmistetaan rikossarjoista tuttuja suojapukuja, mutta meillä aiotaan jatkaa kokeiluja pussukoiden maailmassa. Tässä pari harjoituskappaletta, jotka tosin ovat varsin hyviä käytössä jo tällaisenaan.

Öh, en  jouda stailaamaan kuviani, joten saatte nyt katsella vaippoja.


Tulkaa jossain vaiheessa pysäyttämään meidät, ennen kuin käärimme lapsetkin Tyvekiin.

Vihreä kevät

Vihdoinkin talven harmaus on taittunut ja silmät täyttyvät valosta.

Valkoiset seinät ovat siistit ja hillityt, mutta pakko myöntää, että ehkä liian helpot ja tylsät. Valon lisääntyessä seinät alkavat näyttää todella valjuilta, joten nyppäsimme puusta pari lehteä ja marssimme maalikauppaan. Vertailimme lehden sävyjä maalikaupan sävyihin ja löysimme mieleisen. Makuuhuoneesta tulee vihreä. On muuten viehättävää huomata, miten vanhaa taloa asuessa joutuu katsomaan omia värimieltymyksiä uudesta näkökulmasta. Vaikka kuinka haluaisin maalata kaiken valkoiseksi ja täyttää kodin modernilla designilla, minun täytyy kunnioittaa talon ikää ja arkkitehtuuria, ainakin tiettyyn pisteeseen asti. Toki talossa asuu nykyaikainen perhe, joten joitakin kompromisseja joutuu talovanhuskin tekemään.

Maalaaminen on helppo tapa muuttaa sisustusta. Mitähän keksin tähän ensi keväänä?


Epäröimme pitkään, viitsimmekö repiä makuuhuoneen pienen oviaukon suuremmaksi ja laittaa kirpparilta löytyneet ovet makuuhuoneen ja olohuoneen väliin. Onneksi päätimme niin tehdä, koska seinää purkaessa huomasimme, että juuri siinä kohtaa oli joskus ollut saman kokoinen oviaukko. Emme siis tehneet väärin taloa kohtaan. Oviaukon suurennus mahdollisti myös sen, että voimme vähentää kynnyksiä talossamme.

Oven laittaminen on vielä vaiheessa, maali, listat ja viimeistely puuttuvat, mutta vähitellen makuuhuone saa hymyillä aamuauringon loisteessa.


Pian, ihan pian pääsen maalaamaan lattioita. Siitä tulee juhlaa.